Alkuvuodesta hantin raamatunkäännöstiimi vieraili muutamien salehardilaisten uskovien kanssa itäisten hantien luona Objoen keskivaiheilla. Vuosia aiemmin salehardilaiset olivat tavanneet heitä pohjoisella tundralla järjestetyillä hengellisillä juhlilla. Mukana oli tuolloin kolmetoista eri kansallisuutta. Juhlien anti teki suuren vaikutuksen itäisiin hantiuskoviin: Jumala puhuu kaikkia kieliä! Eri kansojen laulut ja todistukset jäivät sydämiin elämään. Kotiin palattuaan he laittoivat oppimansa käytäntöön ja alkoivat kirjoittaa lauluja hantiksi. Tämän seurauksena heidän ryhmänsä on kasvanut: uskovia on jo puolisentoistasataa.

Salehardista heimolaisten luo nyt vastavierailulle tulleet olivat puolestaan vaikuttuneita näkemästään ja kuulemastaan. He olivat innostuneita saadessaan tutustua tähän noin 150 hantiuskovan seurakuntaan, missä laulut, todistukset ja puheet ovat hantiksi. Tämä oli uutta pohjoisen hanteille, jotka kokoontuvat pieninä ryhminä venäjänkielisissä seurakunnissa.

Itäisten ja pohjoisten hantien välinen etäisyys on tuhannen kilometrin luokkaa, joten eri murrealueiden edustajat eivät tapaa toisiaan usein. Vierailu oli merkittävä käännöstiimillekin, joka pääsi sen aikana ensimmäistä kerta käymään itäisten hantien parissa. Käännöstarkistaja Juhani Makkonen oli mukana tutustumassa heidän kielitilanteeseensa ja raamatunkäännöstyön tarpeeseen. "Hantien kielessä on lukuisia murteita, ja niiden väliset erot ovat hyvin suuret. Kävi ilmi, että Sanaa tarvitaan myös itäisille murteille", Juhani kertoo.

Matkaryhmällä oli mukana viime vuonna valmistunutta, pohjoiselle šuryskarin murteelle käännettyä Ensimmäistä Mooseksen kirjaa. Sitä vietiin nyt kyseisen kielialueen kyliin. "On suuri ilonaihe, että uskovat hantit haluavat levittää Hyvää Sanomaa uusille alueille. Koska he tuntevat hantien tavat ja perinteet, he pystyvät osoittamaan, että kristinusko ja Jeesuksen seuraaminen on vastaus myös hanteille", Juhani toteaa.

Matkalaiset vierailivat myös joissakin mansikylissä. Mansit yllättyivät kovasti kuullessaan pohjoisen hanteilta, että Jumalalla on Poika. Tämän tiedon mansit kuitenkin ottivat vastaan. Sama kulttuuritausta yhdistää hanteja ja manseja, ja sen vuoksi hantit osasivat kertoa manseille Jeesuksesta tavalla, jota nämä ymmärsivät. Vierailijoilla oli mukanaan mansinkielistä Joonan kirjaa, jota he antoivat lahjaksi kyläläisille. "Olisittepa nähneet, miten ihmisten silmät kirkastuivat, kun he saivat Sanaa omalla kielellä!" sanoo pastori Anatoli, yksi matkaryhmän jäsenistä. "'Tämä on meidän kieltä!' mansit iloitsivat."

"Kaikki uskovat eivät valitettavasti ole vielä ymmärtäneet ympärillään asuvien alkuperäiskansojen maailmankuvaa ja omakielisen todistuksen tarvetta", Anatoli jatkaa. "On hyvä, että viime aikoina muutamat Länsi-Siperiassa elävät kristityt ovat alkaneet kiinnostua siitä, että evankeliumi tulee viedä myös alkuperäiskansoille."

Monet hantit ja mansit ovat edelleen sidoksissa pakanuuteen: he uhraavat epäjumalille ja elävät henkien pelossa. He tarvitsevat omalla kielellään Raamatun ilmoituksen Luojasta, syntiinlankeemuksesta ja Jumalan ihmeellisestä suunnitelmasta langenneen ihmisen pelastamiseksi.

Teksti: Suvi Eriksson ja RKI

---

Voit antaa tukesi Suomen suvun raamatunkäännöstyölle sekä esirukouksin että lahjoittamalla varoistasi eri käännösprojekteihin. Pankkitiedot kaikkiin projekteihimme löytyvät tästä linkistä. Herra siunatkoon lahjasi ja vaivannäkösi!