Komipermjakit ovat säilyttäneet oman kielensä ja kulttuurinsa

15.08.2016

Olen monien vuosien ajan työskennellyt komipermjakkien keskuudessa, enkä voi lakata ihmettelemästä tuon vaikeissa oloissa elävän kansan sisukkuutta, ahkeruutta, vaatimattomuutta ja elämäniloa.

Permin Komin piirikunta sijaitsee Euroopan itärajalla Ural-vuoriston tuntumassa. Permin Komissa kesä on lyhyt ja helteinen, lämpötila saattaa kohota +36 asteeseen. Talvi on pitkä ja kylmä, lämpötila laskee usein jopa -40 asteeseen. Pinta-alaltaan piirikunta on vähän Viroa pienempi. Komipermjakkeja lasketaan nykyisin olevan noin 100 000. Permin Komi on monella tavalla eristyksissä muusta maailmasta, koska teitä on vähän eikä rautatieyhteyksiä juurikaan ole. Tämä eristyneisyys vaikuttaa kaikilla elämän alueilla: toisaalta se estää piirikunnan kehittymistä, mutta toisaalta se on auttanut kansaa säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa. Vuoden 2002 väestötietojen mukaan kotipiirikunnassaan asuvista komipermjakeista 95,1% puhui komipermjakkia. Kansan luonne ja ajattelu heijastuvat heidän kielestään. Komipermjakki on melodinen ja kaunis kieli. Muun muassa jokien nimet ovat runollisia. Esimerkkeinä voi mainita esimerkiksi Jusva - Joutsenjoki ja Lemva - Tuomijoki.

Piirikunnan alueella on paljon metsiä, joissa on aina elänyt karhuja. Vanhan legendan mukaisesti komipermjakit uskovat polveutuvansa kantaisästä, jonka nimi oli Kudym-Oš (Oš-karhu). Tämän vuoksi Permin Komin lipussa ja vaakunassa on karhun kuva. Myös piirikunnan pääkaupunki on saanut nimensä kantaisän mukaan: Kudymkar (Kudymin kaupunki).

Kansanuskomuksia ja katovuosia
Komipermjakeilla oli oma pakanauskontonsa, mutta kun Permin Komista tuli osa Venäjää, pakanauskonto alkoi vähitellen sekoittua ortodoksisen uskon kanssa. Perinteisesti kansan keskuudessa on elänyt vahvasti usko erilaisten rituaalien voimaan, olivatpa ne sitten kirkonmenoja tai pakanauskonnon rituaaleja. Myös taikausko on ollut vahvaa. Vielä nykyäänkin perinteisen pakanauskonnon piirteet sekoittuvat ortodoksisuuteen. Monet uskovat henkiin ja antavat niille uhreja. Esimerkiksi jos joltakulta katoaa lehmä, silloin kansan uskomuksen mukaan täytyy viedä paistettu piirakka metsään kannon päälle uhriksi metsän isännälle, niin että tämä leppyisi ja antaisi lehmän takaisin.

Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, kun pappeja ei enää ollut ja kirkot suljettiin, vanhat naiset alkoivat kastaa lapsia saunoissa. Kirkkojen sulkemisen jälkeen ateisti-vallanpitäjät odottivat, että uskovat katoavat. Permin Komissa kävi kuitenkin niin, että melkein kaikki lapset, jotka syntyivät vallankumouksen jälkeen, kastettiin.

Permin Komissa katovuodet ovat usein koetelleet ihmisiä. Huonojen satojen vuoksi on kärsitty nälkää. Komipermjakit suhtautuvat edelleenkin suurella kunnioituksella ruokaan. Nälkävuosina opittiin syömään luonnonyrttejä kuten vuohenputkea ja peltokortetta. Yrttireseptit ovat säilyneet sukupolvesta toiseen ja ovat nyt osa komipermjakkien kansallista ruokaperinnettä.

Sotavuosien 1941–1945 seuraukset tuntuvat yhä Permin Komissa. Joihinkin kyliin sodasta palasi kotiin vain yksi tai kaksi miestä. Sodan jälkeen elämä koheni jonkin aikaa: väestö kasvoi, maanviljelys ja metsätalous kehittyivät. Mutta 1990-luvulla elämä muuttui: koko elinkeinorakenne romahti. Tämä on tuonut kyliin työttömyyttä ja sen mukana paljon ongelmia.

Raamatunkäännösinstituutin julkaisuja käytetään kouluissa
Komipermjakit suhtautuvat myönteisesti raamatunkäännöstyöhön. Iloiten he ihmettelevät: "Voiko Raamatun todellakin kääntää kielellemme?" Komipermjakin kieltä on vähätelty, ja sen vuoksi monet häpesivät omaa kieltään, mutta nyt he uskaltavat tuoda esille sen merkityksen. Kouluissa on opetettu 1990-luvulta saakka komipermjakkia ja koska painettua kirjallisuutta on vähän, äidinkielen oppikirjoina käytetään Raamatunkäännösinstituutin julkaisemia kirjoja.

Komipermjakit tarvitsevat esirukouksiamme. Heidän on vaikea rukoilla - ei ole ylistyksen sanoja omalla kielellä. Siinä heitä auttaisi, jos saisimme käännettyä heille Psalmien kirjan.

Tällä hetkellä Permin Komin piirikunnassa syntyvyysluvut ovat kasvamassa. Kudymkarissa syntyy nyt jostakin syystä paljon kaksosia. Se on uusi erityispiirre, ennen tällaista ei ole havaittu komipermjakkien parissa. Saavatko nämä lapset opastusta rakkauteen ja hyvyyteen? Tarvittaisiin lisää kristillistä kirjallisuutta. Komipermjakit ottavat aina innolla vastaan Instituuttimme kääntämät lastenkirjat.

Tiedämme Pyhien Kirjoitusten perusteella, että Herra varjelee orpoa, leskeä ja muukalaista. Hän varjelee niitä, jotka ovat heikoimpia. Vähemmistökansa on myös heikko, aivan kuin orpo, leski tai muukalainen. Pieni kansa voi panna toivonsa vain Herraan. Komipermjakit odottavat ilosanomaa Kristuksesta.