Vepsäläiset
Vepsäläisiä on vuoden 2010 väestötietojen mukaan 6 000. Äänisjärven länsirannalla asuvia vepsäläisiä kutsutaan äänisvepsäläisiksi, keski- ja etelävepsäläiset asuvat Syvärin eteläpuolella Pietarin ja Vologdan alueilla. 44,6 % kaikista vepsäläisistä asuu Karjalan tasavallassa. Uskonnoltaan vepsäläiset ovat ortodokseja.
On arveltu, että Vienanmeren rantojen tarunomaisen rikkaat bjarmit, joiden maille viikingit tekivät kauppa- ja ryöstöretkiään, ja joista heidän muistiinpanoissaan on merkintöjä, olisivat olleet muinaisvepsäläisten heimoa. Venäläisten kronikkojen mainitsema Ves'-kansa tarkoittaa ilmeisesti vepsäläisiä tai heidän esi-isiään. Kronikat kertovat tämän kansan olleen niiden heimojen joukossa, jotka yhdessä muodostivat Novgorodin valtion.
Vepsän kieli on läheistä sukua karjalalle, ja samoin kuin sillä, vepsälläkin oli 1930-luvulla lyhyeksi jäänyt kukoistusaika kirjakielenä.
Vepsäläisten kiinnostus kansallisiin juuriinsa sekä halu elvyttää kieltä ja kulttuuria on merkittävästi lisääntynyt viime aikoina. Tärkeä askel oli vepsän nouseminen uudelleen kirjakielten joukkoon 1990-luvun alussa. Kieltä kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin, ja kirjakieltä on rakennettu keskivepsän murteen pohjalle. Vepsää opetetaan nykyisin kouluissa. Vepsäläiset ovat perustaneet lukukerhoja myös aikuisille, jotta nämä tottuisivat lukemaan äidinkieltään, jolla tähän asti ei ole ollut painettua sanaa.
Vepsäläiset miehet ovat tulleet tunnetuiksi erinomaisina rakentajina ja koristepuuseppinä. Joissakin vepsäläiskylissä säilyneet kauniit puukirkot ovat oivia taidonnäytteitä heidän työstään.
Šoutjärven kylä on äänisvepsäläisten keskuspaikka. Kylässä sijaitsee kotiseutumuseo, jonka arvokkaan kokoelman alullepanija on vepsäläinen kulttuurivaikuttaja Rjurik Lonin.
Raamatunkäännöstyö vepsäksi aloitettiin 1990-luvun alussa. Markuksen evankeliumi valmistui 1992, ja se on ensimmäinen vepsäksi koskaan julkaistu raamatunkirja. Tekstin kääntäjä, Nina Zaitseva, oli ansioitunut kielentutkija, mutta ryhdyttyään kääntämään Raamattua hänestä tuli myös ahkera vepsän kielen kehittäjä. Nina Zaitsevan työ on niin merkittävä, että häntä on alettu kutsua vepsän kirjakielen äidiksi.
Käännöstilanne:
VepsäArtikkelit sivustolla
» Vepsäläisten juhlavuosi ja Valitut Psalmit» Lääke masennukseen
» Jumalan Sana maistuu vepsäläisille
» Karjalan tasavallan Sampo‑palkinto vepsäläiselle raamatunkääntäjälle
» Vepsän Psalmeista suunnitteilla äänite
» Psalmien kirja kääntyy vepsäksi
 |
 |
 |
 |